17. elokuuta 2012

HiljaisEloa

Pahoitteluni kaikille lukijoille, etten ole pitkiin pitkiin aikoihin rustannut mitään.

Jotenkin tuli sellainen fiilis että en jaksa kirjoitella ja kertoilla yhtään mitään. Mutta nyt kuitenkin jaksaa taas kiinnostaa.

Minulle oli tullut sähköpostiin pari kyselyä vankien koevapaudesta, kuten muutama lukija jo tiesikin on mieheni koevapaudessa.

Lupasin blogiin jotakin siitä kirjoitella.

Eli:

Vangin ollessa koevapaudessa, on hänella valvonta puhelin. Puhelimen pitää olla kokoajan ja joka paikassa mukana. Puhelimeen pitää vastata kun se soi. Jos ei jostain syystä pysty vastaamaan pitää soittaa heti takaisin kun huomaa että puhelin on soinut. Paitsi että sitä ei voi huomata koska puhelimeen ei jää mitään tietoa soitosta.

Tarkistus/Valvonta ryhmä voi tulla tekemään tikkaritestin ja alkoholikokeen milloin vain ja missä vain. Vanki ei saa nauttia edes alkoholia koevapauden aikana.
Vanki ei myöskään sa poistua paikkakulnnalta jossa koevapautta suorittaa. Kaikkiin rajojen ylityksiin tarvitsee anoa erikseen lupaa.

Vanki voimaan myöskin määrätä käymään toisinaan vankilapsykologin juttusilla ja muissa erilaisissa tapaamisissa.

Vangilla on oltava vakituinen osoite, joka valvontaryhmä tarkistaa ennen koevapauden alkamista. Myös työpaikka tarvitsee olla. Työajat määrätään osittain vankilasta. Esim: ylitöitä ei välttämättä saa tehdä ollenkaan ja viikoloppu ja rkipyhille tarvitsee anoa työlupaa erikseen vankilasta.

Kaikista mahdollisista rikkeistä kuten: alkoholinvaikutuksen alaisena olemisesta heilahtaa kivitaloon välittömästi. 

Koevapaudessa olevalla vangilla on ns. kotiintuloajat. Esim illalla pitää klo 22 olla kotona ja kotoa ei saa poistua ennen aamu kello 6.

Vanki saa yöpyä vain asuin osoitteessaan. Muihin yöpymisiin tarvitsee anoa erikseen vankilasta lupaa joka joko myönnetään tai sit ei.

Siinä noita yleisimpiä sääntöjä jotka toki vaihtelevat jonkin verran eri vankiloiden tiimoilta.

Jos herää kysymyksiä niin laitelkaapa sähköpostia. Lupaan yrittää aktiivisemmin taas kirjoitella. Elikkäs laitahan viestiä vanginvaimoke@gmail.com :)

-VanginVaimoke-

26. maaliskuuta 2012

Vankeja koskeavia sääntöjä ja lakeja

Eräs anonyymi henkilö laittoi minulle sähköpostia kiinnostuneena vankeja koskevista säännöistä, joten koska olen laiska kirjoittamaan niin kaivelin RISEn (rikosseuraamuslaitos) sivuilta Vankeuslain kaikki kiemurat. Siinä hetkeksi kaikille kiinnostuneille luettavaa.

rikosseuraamus

Otin esille muutaman kohdan ko. kirjoituksesta.

Vankeja on kohdeltava oikeudenmukaisesti
5 §

Vankien kohtelu

ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen.
Vankeja ei saa ilman hyväksyttävää syytä
asettaa keskenään eri asemaan rodun, kansallisen
tai etnisen alkuperän, ihonvärin,
kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen
suuntautumisen, terveydentilan,
vammaisuuden, uskonnon, yhteiskunnallisen
mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan
taikka muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella.
Alle 21-vuotiaina rikoksensa tehneille nuorille
tuomittua vankeutta täytäntöönpantaessa
on kiinnitettävä erityistä huomiota vangin
iästä ja kehitysvaiheesta johtuviin tarpeisiin.  

7 §
Puhelun kuunteleminen ja tallentaminen
Tutkintavangin puhelua saadaan kuunnella,
jos se on yksittäistapauksessa perustellusta
syystä tarpeen rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi,
tutkintavankeuden tarkoituksen
tai vankilan järjestyksen turvaamiseksi taikka
tutkintavangin tai muun henkilön turvallisuuden
suojelemiseksi.
Puhelu voidaan tallentaa, jos puhelua
kuunneltaessa käy ilmi, että puhelu todennäköisesti
sisältää suunnitelmia taikka tietoja:
1) rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus
on vähintään vuosi vankeutta, tai
sellaisen rikoksen rangaistavasta yrityksestä;
taikka
2) huumausaineen käyttörikoksesta.
Puhelun kuuntelemisesta ja mahdollisuudesta
sen tallentamiseen on ennen kuuntelemisen
aloittamista ilmoitettava tutkintavangille
ja sille, johon hän on puhelimitse yhteydessä.
Puhelun sisältöä koskevan tiedon, taltion
tai tallenteen antamisesta poliisille tai
muulle esitutkintaviranomaiselle säädetään
16 luvun 1 §:n 9 kohdassa. Syntynyt taltio tai
tallenne on hävitettävä, jollei sitä mainitun
lainkohdan mukaan luovuteta poliisille tai
muulle esitutkintaviranomaiselle.
Tutkintavangin ja 3 §:ssä tarkoitetun valvontaviranomaisen
tai 4 §:ssä tarkoitetun
asiamiehen välistä puhelua ei saa kuunnella
eikä tallentaa. Jos puhelua kuunneltaessa ilmenee,
että kyse on tutkintavangin ja edellä
mainitun henkilön välisestä yhteydestä,
kuuntelu on lopetettava ja tallenne hävitettävä.

14. maaliskuuta 2012

PerheTapaaminen Avovankilassa

Muutamalta lukijalta on tullut kyselyä millainen mahtaa olla avovankilan perhetapaaminen.
Minulla ja miehelläni oli ensimmäinen pt pariviikkoa sitten.

Olimme yön yhdessä. Avovankilassa oli erillinen talo perhetapaamista varten. Jossa siis pariskunnille pt asunnot. Meillä oli oma keittiö, makuuhuone, wc,
Muuten rutiinit olivat kuin vangilla. Minä jouduin mieheni kanssa käydä aamulla ja illalla ilmottautumassa avotalon vastaanotossa, jossa siis vartijat tarkistavat fyysisen kunnon ja tarkkailevat onko henkilö mahd, nauttinut jotain laitonta kuten huumaisaineita tai alkoholia.

Tiloissa oli ns parivuode. Toinen sängyistä oli melkein puoli metkiä lyhyempi kuin toinen. Ja sänkyjen väliin jäi suunnaton rako :) Eli ei nyt ihan 5 tähdenhotelli, mutta meille kelpasi. Suoat valmistettiin itse, minun tuomista tavaroista.

Tavarat tutkittiin erittäin tarkasti. Lääkkeet oli jätetävä vastaanottoon, samoin kuin autonavaimet, kännykkä ja kotiavaimet. Myöskään suihkutettavaa dödöä tai hiuslakkaa ei saanut tapaamistiloihin.
Kauppatavarat tutkittiin ja limupullot tarkistettiin ettei niitä ole avattu.

Henkilökunta oli minun mielestä mukavia vaikkakin ehkä hieman tyhmiä. Mutta vankeja lainaten, mitä voi odottaa vartioilta joille on opetettu vain ovi kiinni ovi auki :D hah

Oli ihanaa saada viettää yö yhdessä oman kullan kanssa pitkästä aikaa.
Jos tulee kysyttävää ptapaamisista niin laittakaapa ihmeessä kyssäreitä tulemaan :)
-VanginVaimoke-

13. maaliskuuta 2012

Anteeks, Anteeks, Anteeks ja Anteeks

Tästä erittäin pitkästä hiljaisesta kaudesta. Olen ollut niin kipeä, ettei päässä ole pyörinyt mitään kirjoitettavaa.
Mies tosiaan on nyt avolaitoksessa. Ja jo pikapuoliin olisi mahdollisuus koevapauteenkin <3
Kuten aikaisemmin olen maininnun niin mieheni tuomio ei ole pitkä.
Ja koska ensikertalainen niin pääsi puolella.

On meidän elämässä tulossa muutakin ihanaa, nimittäin häät. Minäpä vanhanaikaisesti karkauspäivänä kosin (toiveissani hamekangas) ja sitähän sitten mies vaihteeksi yllätti huolella. En piru saa haluamaani hamekangasta, mutta haluamani morsiuspuvun kylläkin :)
Meidän häitä ei tulla pitämään linnassa. Vaikka niin moni nainen kuulemma unelmoi vankila häistä, minä en, haluan mennä mieheni kanssa naimisiin juuri siellä missä huvittaa. Ilman vartioita ja poliiseja :D hah, ehkäpä toiveajattelua tuo poliisittomat häät :) Mutta eihän ne ole juhlat eikä mitkään jossa ei virkavaltaa paikalle piipahda :D

Tänä kesänä ei kyllä millään kerkiä naimisiin. On niin paljon reissuja, hommia ja juhlia valmiiksi. Mutta kesähäät pidetään joten josko siis ensi vuonna :)

Ja sitten taas asiaan.
Ihmettelen suuresti noiden avotalojen toimintaa. Ok, ymmärrän että vankila on vankila, mutta eikös vangitkin ole ihmisiä? Miten vankilanjohtaja kehtaa haistatella vangeille ja käskeä painua helvettiin? Kyllä he varmasti painuisivatkin johonkin muualle mielellään, mutta sepäs ei olekkaan laillista.
Mieheni kertoi kuinka vankilan johtaja oli pitänyt kaikille vangeille tiedotustilaisuuden ja pahoitellut kun asiat rullaavat niin hitaasti. Kun yksi vangeista oli mennyt asiallisesti kysymään jotain, vastaus oli vain "painu sinä kuule helvettiin siitä"
Ihan sama, missä sitä johtajana on. Vangitkin on asiakkaita ja ilman vankeja ei olisi tälläkään kyseisellä johtajalla töitä. Ihmisiä vangitkin ovat ja tunteet  (ainakin melkein ) on kaikilla vangeilla. Ei heitä tarvitse kohdella kuin rottia. Varsinkin jos ihan asiallisesti vanki jotakin kysyy.

Olen tässä sairastellessani seurannut Jimiltä Jim D: Matkalla kiven sisään sarjaa. Ja olen täysin sitä mieltä, että tekee hyvää niille nuorille päästä oikeiden vankien joukkoon katsomaan, ettei se vankila elämä olekaan niin kova juttu. On nuo tuomiotkin hieman eriluokkaa kuin suomen elinkautiset. Eräs mies siinä kertoi saaneensa taposta (vai oliko murhasta) lievän tuomin joka siis oli 999 vuotta. Mie ei tiennyt mikä on internet, ei ole laajakuva tv:tä koskaan nähnytkään ja jos kännykän saisi käteen ei tietäisi kuinka sitä käytetään vaikka olisi joku nokian 3310. Tämä suomen kakola sarhja on ihan lastenleikkiä verrattuna ulkomaille.

Nyt takaisin sorvinääreen eli töihin hop :)

-Vangin Vaimoke-

29. tammikuuta 2012

Anonyymin kysymys:

Tämä oli mielestäni niin hyvä kysymys, että pakko postata se ihan omana tekstinä. Miettikää omalle kohdalle..

Anonyymi Jan 29, 2012 09:46 AM

    Särähti silmään 'rakastan omaa VANKIANI niin paljon'
    Pakostikin tulee mieleen aivan kuin tuo olisi hienoa, että mies istuu vankilassa. Bad bad boy.
    Ymmärrän kyllä mitä rakkaus on. Ymmärrän senkin, että varmasti tulee ikävä ja toivoisi toisen viereensä.
    Mutta näitä blogeja lukiessa huomaa miten sokeaakin se rakkaus voi olla. Kukaan ei turhasta joudu istumaan, siihen liittyvät ne teotkin. Kotona odottavat vaimokkeet eivät tunnu täysin ymmärtävän minkä vuoksi miehensä istuu. Haluaa vaan miehensä takaisin kainaloonsa.
    Olen pahoillani tästä piikikkäästä kirjoitustyylistäni, väsyneenä en saa parempaakaan aikaiseksi ja olen suorasanainen. Toivoisin vain jotain vastausta, että mistä moinen hehkutustyyli tulee?
    Kaikesta tulee vastata seuraukset, tunteet ja järki olisi hyvä pitää hanskoissa.

Vastaus:

Noh, sitä on toki vaikea mennä selittämään miksi rakastan miestä joka istuu vankilassa, se pitää itse kokea jotta sen ymmärtää,näin kävi myös minulle. Ehkäpä et ole tullut ajatelleeksi, että rakastin miestäni jo ennen tätä hetkeä ja että jokainen meistä tekee virheitä. Toiset isompia, toiset pienempiä. Mieheni on vaikeuksista huolimatta mieheni. Ja kuten hieman uudemmissa postauksissa mainitsen, niin ei se linna aina pahaa tee. Mieheni on tajunnut virheensä ja ottanut opikseen ja katuu tekemiään tyhmyyksiä. Ei mieheni ole pahamaineinen suur rikollinen. Ehei, aivan normaali mies joka sattui tekemään ison virheen ja josta nyt kärsii seuraukset. En ole koskaan sanonut miehelleni että voi sinua raasua. Ja kuten eräässä postauksessa mainitsin. Te ette tiedä totuutta. Oletkohan tietoinen kuinka moni istuu suomessa syyttömänä vankilass? Se on asia josta ei puhuta. Tämä ei tarkoita että väittäisin mieheni olevan syytön. Omaa tyhmyyttään hän nyt siellä on. Mutta rakkautemme ei vaikeuksien takia katoa. Mietippä omalle kohdallesi, jos esimerkikisi rakastut tänään. Menet naimisiin, perustat perheen ja joko omasta tai muusta syystä puolisollesi käy kalpaten ja häkki heilahtaa. Oletko todella valmis jättämään ihmisen jota rakastat koko sydämestäsi?? Minä en... Tässä nyt jonkinmoinen vastaus. Me puolisot jos ketkä tiedämme tilanteen ja tiedämme myös seuraamukset, Mutta meitä ei tarvitsekkaan ymmärtää. Me olemme oman tiemme valinneet... Tämä tie on minulle se oikea.. Ja lisäksi uskon sanontaan niin myötä kuin vastamäessäkin... Minä tiedän hyvin mikä vuoksi mieheni istuu... Se on ollut kokoajan tiedossani. En ole sokea, en ole tyhmä... Olen vain todella päättänyt tukea miestäni, koska rakastan häntä. Mieheni on virheestä oppinut. Ja se jos joku on tässä tilanteessa hyvä. Koska, minun mielestä ei ole mitenkään hienoa että minun puoliso on linnassa. Ei.. Toivottavasti vastaus antoi jonkilaisen kuvan tällaisessa tilanteessa elävän naisen puolelta katsottuna :)
-Vangin Vaimoke-

27. tammikuuta 2012

Päivä Pelastettu... Mieheni siirretään...

Huikeata vastata puhelimeen. Huomata miehen äänessä outo onnellinen sävy.. Ihmetytti. Miehenihän muina miehinä kyseli kuulumisia ja miten poika voi.. Sitten kun minä kysyin että kuinkas eilinen RANSUN viimeinen osa meni... Ääni masentui.. Sanoi ettei halua puhua nyt siitä ja että kertoo huomena kun tavataan.. Tuo tilanne oli jokseenkin outo, sillä mieheni ei koskaan kuulosta niin oudolta ellei hän salaile/ jätä jotakin kertomatta... Mainitsin että laitoin lisää postia hänelle ja hän saa sen maanantaina... SILLOIN SE PALJASTUI...


Mieheni siis siirretään avovankilaan maanantaina <3 Ja avotalohan on siis toisella puolella peltoa eli olemme vain pellon päässä toisistamme!!!!

Se sika meinasi salata sen huomiseen... Ja kuuli kyllä kunniansa heti puhelimessa.. Onnesta soikeana haukuin häntä kaikilla mahdollisislla älyvapailla muka haukkumanimillä kuten tyhmäpää ja pottunenä :D Hän se vain naureskeli. Itkukin siinä sitten tuli..  itku onnesta :D

Voihan vitalis. Ensi vloppuna pääsen piiiitkästä aikaa hyppäämään mieheni syliin ja pussaan hänet heti aivan puhki <3 <3 <3

Nyt siirryn onneni kanssa sohvan nurkkaan tutkailemaan päivän viihde pläjäyksen eli Salatut Elämät here i come!!

26. tammikuuta 2012

Inhimillisyys kaikessa. Jopa eristämisessä

http://areena.yle.fi/video/1327343413966

Muut voi olla toista mieltä, mutta mun mielestä ihmisen jatkuva eristäminen on vaan haitaksi. Miten kukaan voi sopeutua takaisin yhteiskuntaan jos jatkuvasti, vuodesta toiseen on alle 7 neliön sellissä 23h/vrk? kysyn vaan. Onneksi edes suomessa on toisin. Ymmärrän toki sen, että huonosta käytöksistä rangaistaan, mutta hei HALOO!! olla nyt jatkuvalla syötöllä yksin, mun vaatehuoneen kokoisessa kopissa... Ai luoja. Voin kertoa, että jos itse sinne joutuisin moneksi vuodeksi niin en usko että mua kannattas enään edes pois sieltä päästää.