29. joulukuuta 2011

Ikävä iskee iltaisin niin lujaa

Taas ilta sujunut rakkaan kirjeeseen vastaten. Itku tulee ja useasti kun lukee toisen ajatuksia. Rakastan J.tä niin paljon. Aika on lyhyt mutta kuitenkin niin pitkä. Onneksi tuemme toisiamme. Muut saavat ajatella mitä lystäävät, Perheemme ja ystävämme ovat tukena. Ja kirjeet, puhelut ja tapaamiset. Huh. Ihan jännittää jo tuleeko itku kun näkee toisen pitkästä aikaa :) Nyt unille haaveilemaan uudesta elämästä joka meitä odottaa kun linnan portit aukeaa. Voimia myös muille joiden rakkaat ovat teljettynä, poissa viereltä, mutta ei ikinä sydämestä 
-VanginVaimoke-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti