Mieheni vietiin, rakkauttamme ei
Elämä on outoa kun toinen ei ole rinnalla silloin kun tarvitsisi. Miehelläni ei ole pitkä tuomio, mutta aika ei tunnu kuluvan ollenkaan. Ensimmäinen tapaaminen on tulevana viikonloppuna :) Kirjeitä lähettelemme lähes päivittäin. Ikävä on suunnaton. Yritän kirjoitella blogia niin usein kun aikaa ja voimia riittä. Enkä kirjoita tätä jotta ihmiset säälisivät tai haukkuisivat meitä. Te ette tiedä totuutta. RAKASTAN MIESTÄNI NYT JA AINA <3
Tervetuloa langoille :-)
VastaaPoistaKiitoksia Diana
VastaaPoistaOlen kokenut saman, mun mieheke istui tosin vain vuoden, mutta hiton pitkältä sekin aika tuntui. Tapaamiset oli kullanarvoisia hetkiä ja kirjeitä läheteltiin niin usein kun vain mahdollista. Oi niitä aikoja..
VastaaPoistaKyllä se vuosikin ilman toista on pitkä aika. Välillä tuntuu että päiväkin ilman toista on vuosi.. Mutta onneksi on puhelut, tapaamiset ja kirjeet. niillä pääsee jo pitkälle vaikkakin tietysti olisi ihanampaa jos toinen olisi vierellä
VastaaPoista