Ahh... On ihanaa tulla töistä kotiin kun oven välissä odottaa läjäpäin rakkaimmalta postia. Kolme kirjettä ja jos oikein osasin laskea niin 60 sivua ei riittänyt. Mieheni joka ei ole koskaa ollut kirjoittaja tyyppi on alkanut jopa runoilla. Mitä?? Minun oma kovakuorinen pahikseni runoilee? Kyllä. Sisimmiltään kun on Herkkä, ihana, huomaavainen, yms... Lista olisi loputon. On saman aikaisesti ihanaa ja surullista lukea kirjeitä. Surullista sen vuoksi, että olisi ihanaa jos mies olisi vieressä kertomassa samoja asioita. Ihanaa juuri siksi että tietää mitä toisen päässä liikkuu vaikka toinen ei ole fyysisesti paikalla. Jotkut ns. ystäväni ihmettelevät miten voin olla miehen kanssa joka on linnassa? Tässä vastaus: Se on sitä aitoa rakkautta kun toista ei jätä vaikka olisi muuri välissä! Ei jokaisen tarvitse sitä edes ymmärtää. Olemme vahvoja yhdessä, mutta heikkoja erillämme. Tahdon ja seison mieheni rinnalla, tapahtuipa mitä tahansa. Se on sitä rakkautta. En voisi kuvitella elämääni ilman miestäni. Ja vaikka meilläkin oli h****tin vaikeata ennen miehen tuomiota, on se ollutta ja mennyttä. Ei, en väitä että nyt olisi helppoa. Tämä on raskasta ja raastavaa, mutta voimaa antavat 10min puhelut noin joka toinen päivä, joka päiväiset kirjeet ja vloppuiset tapaamiset. Sitä ei voi ymmärtää miten pienet eleet ja sanat voivat tuntua niin suurilta, ennenkuin joutuu tilanteeseen jossa nämä asiat eivät ole päivän selviä. Joskus nauroin kun joku sanoi että rakkaus vie vaikka läpi harmaan kiven. Nyt olen sitä mieltä, että näin on. Usko, toivo, rakkaus... Suurin niistä on rakkaus. Onhan minun helppoa olla, sillä olen kuitenkin fyysisesti vapaa. Mutta mietitäänpä sitä mitä toinen tahtomattaankin ajattelee yksin pienessä sellissään. Odottaako hän minua vai etsiikö paremman koska en ole läsnä? Haluaako hän olla kanssani kun pääsen pois? Rakastaako hän minua oikeasti vai eikö vain halua loukata?
Jokainen vanki varmasti käy näitä asioita läpi. Niin myös mieheni. Mutta kuitenkin hän tietää että odotan ja rakastan häntä enemmän kuin mitään. Se käy erittäin selvästi ilmi kirjeistä. Ahh... Nyt uppoudun rakkauden täytteiseen paperi nivaskaan <3 <3 <3... -Vangin Vaimoke-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti